Remo Ronkainen Rehellistä puhetta

Kaikki blogit puheenaiheesta Arktinen alue

Arktinen alue ei ole enää lämmennyt 13 vuoteen

Yllätyksenä on tullut tieto, Antarktiksen rannikon mittausasemat näyttävät pikemminkin viilenemistä kuin lämpenemistä. Myös Arktinen alue viilenee, katso kuvat.

Tiedotusvälineiden täydellinen vaikeneminen asiasta ei enää hämmästytä ketään, nyt on tärkeää tiedottaa uusista raippaveroista. Hallituksen alkutaival olisi heti kättelyssä epäsuosiollinen, mikäli Arktisen alueen lämpenemisen sijaan onkin ollut lämpenemättä nyt jo 13 vuotta.

Arktinen alue eri kansainvälisten intressien risteyskohtana

Suomen kaksivuotinen kausi arktisen neuvoston puheenjohtajamaana päättyi toukokuussa.  Yhteinen huoli ympäristöasioista on mahdollistanut sen, että suuret jäsenmaat, kuten USA ja Venäjä, ovat istuneet saman pöydän äärelle. Arktinen alue on pysynyt matalan jännitteen yhteistyöalueena.

Turvallisuus-ja ympäristöpolitiikka linkittyvät arktisella alueella

 

Mustan hiilen väheneminen arktisilla alueilla tarkoittaa helpotusta ilmaston lämpenemiseen. Kun auringonvaloa itseensä sitova musta hiili vähenee lumipeitteellä, jäätiköiden sulaminen hidastuu.

Mustan hiilen torjunta arktisilla aueilla on yksi presidentti Sauli Niinistön ilmastoviesteistä. Tavoite nivoutuu hyvin tulevaan EU-puheenjohtajakauteen, sillä yksi Suomen tavoitteita on jäsenmaiden sitouttaminen Pariisin ilmastosopimukseen.

Kun puhutaan ilmastopolitiikasta arktisilla alueilla, haasteita riittää.

Kiina hivuttautuu Eurooppaan arktisen kautta - pitääkö huolestua?

 

Kiina levittäytyy Eurooppaan monesta ilmansuunnasta. Tuorein uutinen kertoi kiinalaisten massiivisesta investoinnista Italian rataverkkoon.

Arktisille alueille Kiina on hivuttautunut tutkimusyhteistyön kylki edellä pitkälti toistakymmentä vuotta. Tärkeä käännekohta oli vuosi 2013, jolloin Kiina sai yhtenä isoista Aasian maista virallisen tarkkailijan aseman Arktisessa neuvostossa. Siitä kiihtyivät jo aiemmin alkaneet Kiinan merkittävät tutkimusresurssit ja toiminnot pohjoisilla alueilla.

Uskooko Suomi itse arktiseen alueeseen?

Suomi on pitänyt esillä arktisten alueiden merkitystä ja toivonut, että EU:ssa katse kohdistetaan pohjoisille alueille.

Mutta uskooko Suomi itse arktiseen alueeseen ja omaan maakuntaansa Lappiin?

Liikenne-ja viestintäministeriö pisti viime viikolla stopin Jäämeren radan jatkosuunnittelulle. Perusteluina olivat mm. peruuttamattomat haitat poronhoidolle. Jos tämä oli yksi painavimmista perusteista, Lappiin ei tule jatkossa kinttupolkua suurempia liikenneinvestointeja.

Mitä sinun halutaan uskovan ilmastonmuutoksesta

Viimeisimmät tiedot Barentsinmeren ja Karanmeren jäätymisestä kertovat Arktisen alueen kylmenemisestä.

Kyseessä ei ole yksittäistapauksesta vaan kyllä esim. Arktisen merijää on jo tällä vuosikymmenellä jämähtänyt samalle tasolle ja saattaa nyt sitten olla trendin kääntymisestä kyse.

Kylmenevä Arktinen on siis tosiasia. Mutta oliko tämä odotettavissa. Voiko lämpötilat kääntyä myös laskuun. Tämä on nyt tapahtunut Arktisen alueen osalta.

Mistä Helsingissä keskusteltiin

Keskustelujen sisältö tuntuu kiinnostavan maailmalla, Trumpin ja Putinin kanssa olivat vain tulkit, joiden ei oleteta kertovan mitään keskustelujen sisällöstä.

Etukäteen on arvioitu ydinaseista olevan tarvetta neuvotella, Trump mainitsi asiasta lyhyesti, USAn ja Venäjän hallussa on yli 90 % ydinaseista.

Toinen asia, joka olisi amerikkalaisia tahoja huolestuttanut on superaseiden kehittely, johon olisi tarvetta hakea rajoituksia. Putin on esittänyt, että avaruus jätettäisiin demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi.

Jäämeren radan linjauksessa unohdettiin sotilaalliset näkemykset täysin

Viestintä- ja liikenneministeri Anne Berner julkaisi perjantaina 9.3.2018 selvityksen Jäämeren radan eri linjauksista (LVM, Tiedote 9.3.2018). Liikenne- ja viestintäministeriö valitsi jatkoselvitettäväksi Jäämerelle kulkevaksi junaratavaihtoehdoksi Rovaniemen kautta Kirkkoniemeen kulkevan linjauksen. Valmistunut selvitys käsitti yhteensä viisi linjausvaihtoehtoa.

Vastavalkea: Arktisen alueen lämpeneminen mittausten valossa

 Arktinen alue reagoi ilmastonmuutokseen nopeammin ja syvemmin kuin maapallo keskimäärin.  Tämä käsitys on syntynyt, kun katsotaan vuosisatojen aikana tapahtuneita muutoksia esimerkiksi lämpötiloissa. Kuvassa 1 on kopio Hanhijärvi et al. tutkimuksesta (2013), joka osoittaa, että 1930-luvulla arktisen alueen lämpötila oli samalla tasolla kuin 2000-luvulla nykyisen lämpötilapaussin aikana.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä