Remo Ronkainen Rehellistä puhetta

Opintotuen tulorajat pois

Taas alkuvuodesta useampi opiskelija tai juuri työelämään siirtynyt on saanut mukavan yllätyksen Kelalta. Kela on päättänyt rangaista opiskelijaa ahkeruudesta. Sain itsekin postia, jossa minulta peritään merkittävä summa opintotukea takaisin korkojen kera. Useissa tapauksissa kyse ei ole vain takaisin perinnästä, vaan henkilö joutuu maksamaan huomattavasti suuremman summan Kelalle. Esimerkiksi henkilö A on ylittänyt sallitun tulorajan 50 eurolla ja joutuu maksamaan takaisin lähes 600 euroa Kelalle. Kuulostaako reilulta?

Silti myös opiskelijoiden piirissä on esitetty, ettei tulorajoja tule poistaa. Keskeisin argumentti kuuluu seuraavasti: "opintotuen tarkoitus on yksiselitteisesti mahdollistaa opiskelu myös varattomille. Sen ei siis ole tarkoituskaan olla palkkaa opiskelusta." Joten jos tienaat enemmän (yli tulorajojen), et edes tarvitsisi opintotukea. Argumentti on kuitenkin ongelmallinen.

Ensinnäkin, on moraalisesti erikoista, että opintojen ohella työskentelevä menettää tulojaan työtä tekemällä. Toisin sanoen ahkeruudesta rangaistaan. Mielestäni sen ei pitäisi olla missään tilanteessa mahdollista. Samoja kannustinloukkuja aiheuttaa myös nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme. Katso ongelmasta ja ratkaisuista lisää täältä.

Toiseksi, vaikka opintotuki on suunnattu "varattomille" on selvää, että yksin tuen varassa ei useinkaan pärjää. On pakko tehdä töitä. Itse pääkaupunkiseudulla asuneena tiedän, että vuokrat ovat todella korkeita. Opinto-ja asumistuki ei riitä elämiseen. Nyt töitä tekevä opiskelija joutuu tarkkaan laskemaan tulojaan, jotta ei vain ylitä Kelan määrittämiä tulorajoja. Byrokratian kanssa taisteluun käytetyn ajan voisi varmasti käyttää tehokkaammin.

Kolmanneksi, on valtion talouden kannalta hyvä, että opiskelija tekee töitä opintojensa ohessa. Valtio saa tuloveroa, työttömyys- eläke ja sairausvakuutusmaksuja opiskelijoiden tekemistä työtunneista. Samalla lisääntyneet tulot vaikuttavat usein myös kulutukseen. Myös tätä kautta valtio saa lisää verotuloja. Tuntuukin täysin käsittämättömältä valtion holhoukselta, että opiskelijoiden työn tekemistä vahditaan ja siitä jopa rangaistaan.

Toki on yhteiskunnan etujen mukaista, että opiskelija myös valmistuu tavoiteajassa. Liika työnteko voi nimittäin viivästyttää valmistumista. Samalla on kuitenkin muistettava, että työmarkkinoiden ollessa tässä jamassa, on äärimmäisen tärkeää hankkia työkokemusta. Enää ei ole selvää, että akateemisesti koulutettu henkilö saa töitä pelkällä tutkinnolla. Pätevyyden lisäksi tarvitaan sopivuutta ja kokemusta. Usealla alalla on vaikea löytää työpaikkaa, jos ei ole saanut työkokemusta jo opiskeluaikana.

Ehdotankin, että opiskelijoiden tulorajoista luovutaan kokonaan. Akateemisen työttömyyden kasvaessa ja toisaalta työkokemuksen merkityksen korostuessa, on perusteltua tehdä laajasti töitä opintojen ohessa. Eikä työn tekeminen tarkoita edes opintojen merkittävää viivästymistä. Samalla on muistettava työn tekemisestä syntyvät verotulot, talouskasvu sekä uudet työpaikat. Byrokratiaa vastaan taistelemisen sijaan tarvitaan järjestelmä, joka kannustaa tekemään töitä. Se on yksilön ja koko yhteiskunnan etu.

Remo Ronkainen
KD Nuorten puheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Reijo Jokela

Miltä kuulostaisi malli, että jokainen olisi oikettu perusturvan tasoon 4 opiskeluvuotta? Tuloja koskisi samat säädökset kuin muitakin perusturvan varassa eläviä.

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Tuo poistaisi joitain ongelmia, joita alhainen opintotuki määrä aiheuttaa. Mutta meidän tulisi kokonaisuudessa siirtyä kannustavaan malliin, joka ei tee työn tekemistä kannattamattomaksi. Esim kannustava perusturva poistaisi näitä ongelmia.

Reijo Jokela

"kannustava perusturva poistaisi näitä ongelmia".
Mitä on kannustava perusturva?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eli luodaan työmarkkinat, joilla on kahdenlaisia työntekijöitä. Toiset saavat palkkaa ja toiset saavat palkkaa ja opintotukea (ml. kaikki tuet ja alennukset). Ne, jotka eivät saa tukea, maksavat lisäksi tukea saavien ilmaisen koulutuksen. Ilmaisen koulutuksen saaneiden palkka on koulutuksen jälkeen keskimäärin kaksinkertainen verrattuna niihin, joita ei kouluteta eikä tueta. Kuulostaa uskomattoman tasa-arvoiselta. Suorastaan kristilliseltä.

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Harva opiskelija tekee töitä täysipäiväisesti. Siinä mielessä vertaus ontuu. Opiskelijoilla on myös tietty opintoaika ja rajatut tukikuukaudet. Tässä mielessä tämä etu on vain rajallisen ajan kestävä. Toki tulorajojen poistamisessakin on ongelmia, mutta mielestäni nykyisessä mallissa on vielä enemmän.

Jari-Matti Mäkelä

Mitenköhän laajaa tutkimusta olet tehnyt asiasta? Esim. IT-alalla aika moni on töissä. Opintojen eteneminen ja valmistuminen viivästyy pahasti ihan maanlaajuisesti työssäkäynnin takia. Palkkataso on myös ihan kohtuullinen. Ei ole mitenkään mahdotonta, että 2-3. vuoden opiskelija tienaa 2500-3500 euroa kuussa, osa enemmänkin. Kannattaa tsekata ihan valtakunnallisesti IT-alan dataa.

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Varmasti joillain aloilla työn tekeminen viivästyttää valmistumista. Samalla työkokemuksen saaminen, verotulojen maksaminen ja työllistävä vaikutus, ovat positiivisia asioita. Jos Suomessa olisi hyvin töitä tarjolla valmistuville, olisi opintojen viivästyminen oikeasti iso ongelma. Nyt tilanne on päinvastainen, työttömyys lisääntyy ja koulun penkiltä valmistuvan on usein vaikea saada töitä. Työkokemuksen kartuttaminen ja verkostojen luominen työelämään on opiskelijan kannalta erittäin tärkeää.

Reijo Jokela

"Esimerkiksi henkilö A on ylittänyt sallitun tulorajan 50 eurolla ja joutuu maksamaan takaisin lähes 600 euroa Kelalle. Kuulostaako reilulta"?

9kk vuodessa opiskeleva voi tienata 11 000 euroa vuodessa ja tämä lisäksi hän saa 4500 ilmaista rahaa. Kuulostaako reilulta?

Ovatko tuet mielestäsi tukia joiden tarkoituksena on auttaa "pulassa olevaa" vai ovatko ne saavutettu etu, jonka täytyisi tulla tulojen lisäksi?

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Täällä ovat useammat vedonneet siihen, että aiempina vuosikymmeninä ei saatu juuri mitään tukea. En puhunut kuitenkaan siitä, vaan nykyisestä tilanteesta.

Toki meidän ikäluokilla on ollut paremmat edut opiskelijana, en sitä kiistä. Mutta keneltä se on pois jos opiskelija tienaa saatujen tukien lisäksi itsenäisesti rahaa? Kuka siitä kärsii? Se nimenomaan tuottaa verotuloja valtioille ja helpottaa opiskelijan työllistymistä myöhemmin. Nyt usein ainoa, joka tästä kärsii on ahkera työtä tekevä opiskelija. Se ei ole reilua.

Tuet ovat siis tässä mielessä saavutettu etu. Eikä ole mielestäni järkevää hankaloittaa työtä tekevää opiskelijaa, vaikka hän saakin jo tukea. Se, että toisella on mahdollisuus tehdä töitä, ei tarkoita sitä, että häneltä pitää viedä edellytykset tehdä laajasti töitä. Keneltä toisen työn tekeminen on pois?
Okei, se ei ehkä sovi alkuperäiseen tarkoitukseen, jossa opintotuki oli tarkoitettu "varattomille", mutta haittaako se ketään? Se tuo hyötyä suomalaiseen talouteen ja helpottaa opiskelijan siirtymistä myöhemmin työelämään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämä ei ole aivan yksiselitteinen dilemma. Tietysti jos opintojen aikataulullinen eteneminen on tiukka kriteeri opintotuen saamiseksi, niin silloin voitaisiin ajatella, että on samantekevää mitä muuta opiskelija tekee tai miten paljon hän tienaa. Mutta siis ainoastaan siinä tapauksessa, että opinnot etenevät määrätyllä vauhdilla.

Omana opiskeluaikanani 70-luvun lopulla opinnot rahoitettiin pääasiassa opintolainalla. Valtion takaaman opintolainan määrä oli noin 4000 markkaa lukukaudessa ja opintorahaa sai lisäksi jotain 600 markkaa, jos oikein muistan. Sen saamisen edellytyksenä oli sitten tietyt tulorajat, kotoa pois asuminen j.n.e.

Opinnoista maksettava "palkka" eli opintoraha nykylaajuudessaan, on siis aika tuore ilmiö ylipäätään.

Reijo Jokela

"Tämä ei ole aivan yksiselitteinen dilemma".
Minusta on. Opiskelijat saisivat perusturvan 4 vuotta opikelujen etenemistä vastaan ja lisätulot vaikuttaisivat kuten muilla.
Erittäin yksinkertaista.

Sari Haapala

Kirjoittaja täysin oikealla asialla, yhteiskunnalle "tuottavimpia" opiskelijoita rangaistaan siitä että he suorittavat opintonsa ajallaan ja sen lisäksi vielä kehtaavat myös saada aikaan tuloksia työmaailmassa. Täysin absurdi tilanne tällä hetkellä, tulorajat olisi pitänyt poistaa aikaa sitten kokonaan.

Petteri Nieminen

Älkää unohtako ilmaista koulutusta jota tarjotaan. Olisikin kiva saada tutkimus paljonko ilmainen koulutusohjelma maksaa per opiskelija! Tässä tilanteessa jos lisätään tukien määrää, että opiskelija saa valtion tukea ja vielä ansaita rahaa, niin unohdetaan ilmaiset palvelut. esim. Maahantulijoiden tuomat kustannukset yhteiskunnalle ja samalla muut kustannukset joihin pyritään löytämään kestävämpi kehitys tulevaisuutta ajatellen, niin mielestäni opiskelijoilta voisi vaatia myös enemmän tukemaan valtion toimintaa. Pitkän koulutuksen tuomat kustannukset ovat tässä maassa monien miljardien kustannuksia, mutta jos kaikki tuijottaaa omaa hyvinvoinnin saamaa etua, niin homma kusee. Ite makselin eläkettä valtiolle monta monta monta vuotta, ennen kuin sain tienattua sitä omaan pussiin. Tämän jälkeen tuli laki joka kerryttää eläkettä 18 vuotiaana. Kaikesta voi valittaa ja kokea epäoikeutta, mutta välillä me unohdetaan kuinka paljon yhteiskunnallista taloutta pidetään itsestään selvyytenä. 1miljardin lisäys on tullut esim. Asumistukeen vuodessa. Ehdottaisin et jos tää laki menisi läpi, tulisi palkkatuloihin 1% korotus. Mistää ei olla valmis maksamaa, mutta kaikki ilmaiseksi jos vaan saadaan. Olisihan se hienoa jos kaikki valtio voisi kustantaa mut en usko tähän.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Miten niin ilmainen koulutus? Kaikki yhteiskunnan tarjoamat palvelut rahoitetaan verovaroilla joiden maksamiseen työtätekevät opiskelijatkin ja heidän vanhempansa osallistuvat. Jokainen veroa maksava kansalainen osallistuu koulutuksen, terveydenhuollon, turvallisuuden ( poliisi, armeija jne) hallinon, infrastruktuurin ja kaiken muun maksamiseen. Tuo "ilmainen koulutus" käsite on vain aivopieru joka on keksitty kun ei argumentit ole riittäneet opiskelijoiden taloudellisesta asemasta keskusteltaessa.

Reijo Jokela

"Tuo "ilmainen koulutus" käsite on vain aivopieru".
Käsitteenähän se ei ole aivopieru. Kyllä suomessa on paljon ilmaista koulutusta. Jos ulkomailta tulee opiskelija, joka valmituttuuaan lähtee pois, niin kylläpä tuo kauloutus on kaikilla kriteereillä katsottuna ilmaista. Käsite on hyvä, mutta sitä vain kohdistetaan vääriin ihmisiin.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Sellaisen opiskelijan joka on aloittanut opintonsa myöhemmin pitäisi ensisijassa keskittyä opiskeluun, eikä työntekoon. Tukia ei saa enää rajattomasti, eivätkä uudet opiskelijat voi enää roikkua yliopistolla kymmentä vuotta tehden samalla töitä.

Valitettvasti pelkällä opintorahalla ja asumislisällä eivät useimmat pärjää, eivät edes täällä maakunnissa. On nostettava opintolainaa, käytävä töissä tai saatava rahaa perheeltä tai sukulaisilta. Tulorajo voisi nostaa, mutta kokonaan niitä ei tarvitse poistaa.

Pitäisi myös erottaa toisistaan työharjoittelu ja opiskelun ohessa tehtävät pätkätyöt. Ensiksi mainittu on hyvin tärkeää, mikäli tarkoituksena on saada oman alan töitä opiskelun jälkeen. Se on nimittäin totta, että moni työnantaja arvostaa työkokemusta, eikä vain opintojen suorittamista ajallaan.

Reijo Jokela

9kk vuodessa opiskeleva saa tienata yli 11 000 vuodessa ilman, että se vaikuttaa opintotukiin. eli noin 900 keskimääräisillä kuukausituloilla. Saa vielä noin 500 euroa opintotukea päälle. Mihn tuo raja tulisi mielestäsi nostaa? Eli milloin on tulot sellaiset, että niiden saisi antaa vaikuttaa yhteiskunnan tukiin. Esim työttömillä taitaa tuo "takaisinperintä" alkaa Kelan rahoista kun tulot ylittävät 300 (tietääkseni).
Eli paljonko tuota noin 900 ansiorajaa tulisi nostaa?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Esimerkiksi tuellisen kuukauden tulorajan voisi nostaa vaikka tuohon yhdeksäänsataan euroon. Nykyään kuukaudessa saa tienata enintään 660 euroa, jos nostaa samalla opintotukea.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #20

Kyllä tuolta Kelan sivulta minä pääsen siihen, että 9kk vuodessa opiskelevan vuosituloraja on yli 11000, eli noin 900 kk.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #21

Kela sanoo "Jos tulosi ylittävät vuositulorajan enintään 220 eurolla, sinun ei tarvitse maksaa tukea takaisin. Jos ylitys on enemmän kuin 220 euroa, ylityksen jokaista alkavaa 1 310 euroa kohti peritään takaisin yhden kuukauden opintotuki."

http://www.kela.fi/opiskelijan-omat-tulot_tulovalv...
http://www.kela.fi/tulot_opiskelijan-omat-tulot

9 kk:n vuosituloraja on siis 11850 + 220 eur = noin 1005,83 eur/kk.

12 kk:n päätoimisella opiskelulla saa tienata vastaavasti 678 eur/kk.

Tukea voi nostaa samalla joka opintokuukausi 336,76 + 201,60 eur/kk ja lainaa 400 eur/kk. Lisäksi päälle saa ateriatukea esimerkiksi 58,20 euroa, jos syö joka päivä opiskelijaruokalassa.

Saan tästä itse tuloiksi 2002,39 eur/kk ennen kuin tulorajat alkavat paukkua. Jotenkin omaan silmään sillä luvulla pitäisi pärjätä. Jos tienaa enemmän, loput opintorahat voi nähdä korottomana vuoden lainana esim. sijoitustoimintaan.

anita frisk

Kirjoittaja on kahteenkin otteeseen maininnut, miten työssäkäyvät opiskelijat muun hyvän lisäksi kartuttavat valtion tuloveroja. Alaraja 2016 näyttää olevan 16.700 ja tästä maksetaan peräti 8 euroa ko. veroa.

Kirjoittaja valittaa, että töissäkäyvä opiskelija joutuu tarkkaan laskemaan tulojaan ettei ylittäisi Kelan määrittämiä rajoja. Ja paremminkin voisi tuon byrokratiaan kuluvan ajan kuulemma käyttää. Kyllä on todella monimutkaista opiskelijan elämä nykyään: laskea palkkakuitteja yhteen! Ja sitten vaikkapa jo lokakuussa vilkaista, että joko alkaa raja olla täynnä vai vieläkö voi vähän ansaita. Mission impossible. Joka alkuvuosi tämä laskutaidottomien voihkinta.

Leikki on lasten työtä, siitä ei tosin makseta. Opiskelu on opiskelijan työtä ja siksi siitä maksetaan opintorahaa + asuntotukea + erilaisia alennuksia (julkinen liikenne, terveydenhoito jne). Opiskelu on henkilökohtainen satsaus tulevaisuuteen, mutta siihen osallistuvat maksajina myös muut. Tämä olisi hyvä vaativissa asenteissa muistaa.

Aivan varmasti opiskelijat ottavat riskejä elämässään, nykyään tosin tuntuu siltä että benjihyppy tai reppureissu sissialueen läpi on kevyttä kauraa verrattuna opintolainan ottoon.

Reijo Jokela

Ainoa ongelma mikä tuossa asiassa on, että tuolla on nuo portaat, jotka johtavat siihen, että euron lisäansio voi aiheuttaa kuukaden tukien takaisinperinnän, mutta tämähän voidaan korjata kyllä muutenkin kuin luomalla järjestelmä jossa opiskelija saa tuet tulojensa päälle huolimatta tulojen suuruudesta.

Olen kaikkien yhteiskunnan maksamien tukien kohdalla sitä mieltä, että ne pitäisi niputtaa yhteen ja jokainen niiden päälle tienattu euro pienentäisi tukia 0.5 euroa. Tällöin ei syntyisi näitä portaita ja kanniustinloukkuja.

Käyttäjän HenriMantysaari kuva
Henri Mäntysaari

Jos tulorajat poistettaisiin, räjähtäisivät opintotukimenot käsiin. Jokainen, joka nyt elää pelkällä työllä opintojen ajan nostaisi myös tukea. Kuinkahan suuri summa siitä tulisi?

Sana, jota opintotuekea käytetään kuvaamaan on tarveharkintaisuus. Siis jos rahaa tulee muualta ei opintotuelle ole tarvetta.

Reijo Jokela

Tämä on totta. Nythän on vallalla käsitys, että erilaiset tuet ovat jokin saavutettu etu, ja jokaisen sen pälle ansaitun euron tulisi olla ylimääräistä discorahaa. Eli valtion tulisi maksaa pakolliset menot ja työtulo on hauskanpitämiseen.

Jari-Matti Mäkelä

Opintotukihan on työssäkäyvälle opiskelijalle eräänlainen perustulo. Ennen kuin työttömille tuli mitään suojaosia tukiin, niin opiskelija oli melko ylivoimainen työmarkkinoilla juuri sen takia, että opintotuki pienensi laskennallista veroprosenttia pienille tuloille, kun taas työttömällä tulovero oli ihan astronominen ja lähti laskemaan vasta keskikokoisilla tuloilla. Jos vaan aiemmin pääsi kirjoille johonkin oppilaitokseen ennen passiivirekisterien aikaa, niin pystyi kikkailemaan vuosia, onko töissä vai opiskeleeko täyspäiväisesti, ihan kulloisenkin tulotason mukaan.

Toki opiskelijalla on työttömiin nähden enemmän kustannuksiakin materiaaleista ja vaatteista, joiden kanssa kehtaa esiintyä julkisella paikalla, mutta silti. Koen ainakin itse niin, että ei-työssäkäyvät opiskelijat ovat vähän ahtaalla tukien kanssa ja ihan tulorajan ylärajalla työssäkäyvät taas hyötyvät melkoisesti. Esim. exäni teki keikkatöitä viikonloppuisin ja pyhinä ja itse olin välillä kk-palkkaisena. Kummassakaan ei ollut ongelmia opintotuen kanssa. Päinvastoin tosi joustava järjestelmä ja helppo laskea. Jos vielä muistaa ajoissa palauttaa tuet takaisin, niin ei tarvi maksaa niin paljon. Vähän kuin maksaisi laskut ajoissa!

Jos taas haluaa mediaania isomman tulotason, niin ehkä vaan kannattaa mennä töihin ja lopettaa opiskelut. Omalla alallakin on näitä, jotka eivät meinaa saada millään opintoja kasaan, kun kaikki aika menee töissä. Yliopiston kannalta ikävä, kun tilastot näyttävät niin huonoilta. Siitä työssäolemisesta kun ei palkita.

Ella-Maria Tuomela Vastaus kommenttiin #31

Tulorajoissa ei huomioida opiskelijan elatusvelvollisuutta. Opintotuen määrään vaikuttaa opiskelijan ikä, vanhempien tulot ja se, asuuko vanhempien luona vai ei. Kuitenkaan perheellisen kohdalla ei ole mitään "henkilökohtaistamismahdollisuuksia" opintotuen määrää ja tulorajoja laskettaessa. Itse ainakin joudun viisihenkisen perheen äitinä ja opiskelijana tekemään lisäksi töitä, jotta perheen edes välttämättömät menot saa katettua. Mies kun on työtön tällä hetkellä ja itselle oman alan keikkatöitä on tarjolla. Siitä huolimatta, että hoidan kodin, lapset, teen töitä suoritin syksyn aikana yli vuoden opintoja vastaavan määrän opintoja. Koen perheellisen kohdalla matalat tulorajat epäreiluna ja "kiusaamisena" aktiivisesta tekemisestä. Perheellinen kun haluaa useimmiten nopeasti valmistua, jotta töihin pääsyn kautta perheen tulotaso saadaan kasvuun.

Petteri Nieminen

Etkös äsken maininnut kommenteissasi, että tämä on aivopieru? Saavutetuista eduista tässä on koko ajan kyse ja miten paljon kukin on valmis tekemään sen eteen, että systeemi pyörisi paremmin. Kulta-ajat ovat ohi ja johonkin uudemman mallin suuntaan ollaan menossa(toivottavasti).

Jokainen euro joka laitetaan koulutuksen eteen on merkityksellinen, mutta valtio kuitenkin pyrkii mahdollistamaan aika hienosti opiskelun, kouluttautumisen ja jopa ammatinvaihdon. Enää ei voi kukaan arvioida mihin suuntaan työllistyminen ja kouluttautuminen menee.

Mielestäni myös keskeisintä tässä maassa on koulutusten suhteettoman pitkät koulutusajat ja miten paljon esimerkiksi on päällekäistä opiskelua ammattikuntien sisällä. Jos jostain leikkaisin, niin koulutusten pituudesta ja konkreettisemmista opseista ja koulutuksissa. Sellaisilla aloilla jolla pitäisi ihmisiä jalkauttaa varsinaisen työntekemiseen. nim.6vuotta samaa alaa opiskellut ja reilu kaksi vuotta niistä aivan turhaan.

Lisäksi ei pidä unohtaa kaikkien kritisoimaa budjetti leikkauksia, joka kuitenkin olisi pitänyt tehdä kolme kautta sitten =D Suhteettoman paljon on katteetonta rahaa tässä maassa. Mutta toivotaan, että näihinkin asioihin saataisiin sellaisia ratkaisuja, jotka kantavat hedelmää 20vuoden päästäkin.

Reijo Jokela

Tuo oli ilmeisesti tarkoitettu minulle.
Tarkoitin, että koko käsite "ilmainen koulutus" on aivopieru, koska todellisuudessa sellaista ei ole edes opiskelijan näkökulmasta katsottuna.
Mutta ulkomaalainen, joka tulee tänne opiskelemaan ja poistuu valmistuttuaan muodostaa tästä poikkeuksen, joka tarkoittaa, että käsitteenä se ei ole aivopieru, sillä ilamaisopiskelijoita kerran on. Suomalaisista opiskelijoista puhuttaessa se on aivopieru.

Ella-Maria Tuomela

Yksi loukkuun jäävä kohderyhmä opiskelijoissa on perheelliset opiskelijat. Perheellinen kun ei ole lainkaan oikeutettu opintotuen asumislisään, koska sillä rahalla maksettaisiin myös lasten asumista. Ja siinä missä opintorahan asumislisän määrä perustuu opiskelijan henkilökohtaisiin tuloihin vaihtoehto b, eli yleinen asumistuki, perustuu koko ruokakunnan tuloihin.

Lisäksi perheellisellä esim. lasten kotihoidon tuki huomioidaan täysimääräisesti opintotuen tulovalvonnassa tulona, mutta taas kotihoidon tuen määrää laskettaessa opintotukea ei huomioida lainkaan tulona. Itse olen opiskelijana saanut myös kotihoidon tukea ja lisäksi ollut samana vuonna kesän töissä, en siis edes koko vuotta opintojen ohessa ja lopputuloksena sain palauttaa 6kk opintotuen takaisin korkojen kera.

Samaan aikaan ei ruokakuntamme ollut oikeutettu edes asumistukeen. Ei perheellinen elä esim. 2. asteen opintotuella ja kh-tuella ja lapsilisällä.

Eikä perheen perustaminen tai jatkuva pennien laskeminen saisi olla esteenä opiskelulle, jos opiskelumotivaatiota löytyy.

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Tämä on tärkeä näkökulma ja tuo perheiden epätasa-arvoisen aseman esille. Toivottavasti tämä huomioidaan poliittisessa päätöksessä. Me nimenomaan tarvitsemme lisää lapsia ja politiikan tulisi kannustaa perheenlisäykseen.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Mielestäni opintotukikysymys on kokonaisuutena melko monimutkainen. Vaatisi vaivannäköä ja pitkäjänteisempää pohdintaa tarkastellakseen sitä riittävän monia näkökulmia huomioiden. Minulla ei ole aiheesta varsinaista asiantuntemusta tai faktatietoa, sekä kirjoitin kommenttini huolimattomasti, joten kannattaa suhtautua sisältöön sopivan kriittisesti.. :)

Mielestäni ei ole järkevää vähentää opiskelijoiden kannustimia työntekoon mustavalkoisella tulorajalla ja ongelman korjaaminen vaikuttaisi oikeudenmukaiselta.

Opintotuki kattaa asumismenot ja muitakin kuluja kuin vain opiskeluun liittyviä kuluja. Esimerkiksi koulukirjojen hankkiminen tai matkat kouluun eivät kokonaisuutena maksa kuin pienen osan opintotuesta. Opintotuki on tulottomalle opiskelijalle ensisijainen tulonlähde, mikä liittyy ongelmaan.

Mielestäni on epäoikeudenmukaista ja mahdollisesti haitallista, kun esimerkiksi työttömille maksetaan paremmat tuet kuin opiskelijoille, seikka, joka on irrallinen itse opintotuen sisällöstä ja vaatii olosuhteiden tarkastelua. Kontekstin tarkastelua vaatii myös kirjoituksessa esitetty tulorajan poistaminen kokonaan, jonka ongelmia kommenteissa on tuotu esille. Se ei välttämättä ole yksittäisenä ja erillisenä ratkaisuna kannattavaa, vaan johtaisi tilanteeseen, jossa opiskelijastatuksen hankkiminen tekisi työnteosta normaalia työskentelyä kannattavampaa, mikä liittyy opintotuen merkitykseen ensisijaisena tulonlähteenä. Tätä voi havainnollistaa vaikkapa seuraavalla esimerkillä; Oletetaan että opiskelijoille maksettaisiin samat etuudet kuin työttömille. Tällöin opintotukea ei tarvittaisi asumisen ja elämisen kustannuksiin, sen sijaan se olisi rajattavissa opiskelun ensisijaisten kustannusten suuruuteen, kuten koulukirjoihin ja muuhun oppimateriaaliin, koulumatkoihin. Silloin palkkatulojen vaikutus julkisen sektorin maksamiin tulonsiirtoihin ei perustuisi ensisijaisesti opintotukeen, vaan muita kuluja kattavaan tukeen.

Mitä vaikutuksia opintotuen tulorajalla sitten on..?

Mielestäni tuloraja vähentää julkisensektorin verotuloja, kun opiskelija lopettaa työnteon, sekä vähentää työnteon vähenemisen vuoksi tuottavuutta. Toisaalta valtio säästää rahaa, jos opiskelija ei lopeta työntekoa vaan jatkaa sitä tulorajan ylittäen, joko tahallisesti, tahattomasti tai tietämättömyydestä. Silloin valtio ja kunnat saavat lisäveroja ja ainakin KELA:n opintotukimenot pienenevät, varsinkin jos tuet peritään takaisin.

Tosin takaisin periminen vaatii päätöksen, ja päätöksiä tekevät virkamiehet, joille maksetaan niiden tekemisestä palkkaa, joten tavallaan syntyy myös byrokratiaan liittyviä kuluja. Käytännössä kulut per päätös eivät taida olla kovin suuria, jos nyt yksi henkilö pystyy useitakin päätöksiä tunnissa tekemään, ja suhteutettuna opintotuen suuruuteen, sekä maksukuukausien määrään, taitaa olla kyse melko pienestä marginaalista kuluissa, toisaalta varmaan tuohon tilanteeseen joutuneista opiskelijoista melko suuri osa harmistuu tilanteesta, ja pyrkii selvittämään asiaa KELA:lta ja muistakin paikoista. Sekin puolestaan vaatii virkamiesten aikaa ja aiheuttaa samanlaisen marginaalisen siivun kuluja.

Voi myös perustella, että opintotuen tulorajat edistävät opinnoista suoriutumista aikataulussa, perustuen ajatukseen, että kun opintotuen tuloraja tulee vastaan, opiskelijat luopuvat työnteosta ja sen sijaan käyttävät enemmän aikaa opiskeluun. Näin varmaan onkin ainakin tilastollisesti. Opintojen nopeampi suorittaminen puolestaan kasvattaa henkilön vastaanottamia palkkatuloja ja maksamia veroja, työnteon aikaisemman aloittamisen vuoksi, sekä oletettavasti työnteko valmistumisen jälkeen on tuottavampaa kuin ilman koulutusta. Kyseinen argumentti on melko kehno, kun mikäli opintotuen saamisperuste on opintojen eteminen aikataulun mukaisesti, niin rahallinen kimmoke kuitenkin pysyy samansuuruisena. Toisinsanoen, jos tekee niin paljon töitä, että opinnot viivästyvät ,ja opintojen viivästymisen vuoksi menettäisi opintotuen, niin rahallinen menetys on saman tyyppinen kuin opintotuen menettäminen tulorajan vuoksi. Voi olla, että opintojen viivästyessä opintotukia tuskin perittäisiin takaisin. Kyseistä näkökulmaa on mielestäni ihan hyvä pohtia, mikäli tulorajoja mielii perustella opintojen etenemisellä.

Ihmiset eivät opiskele ensisijaisesti opintotuen vuoksi, vaan pyrkivät omiin tavoitteisiinsa pääsääntöisesti yhteiskunnassa olevien uomien kautta, joihin liittyvät opiskeleminen, opintotuki ja työnteko. Vaikka opintotukia ei maksettaisi lainkaan, silti monet suorittaisivat opintonsa loppuun asti. Opiskelu on, tai ainakin pitäisi olla, väliaikainen vaihe elämässä. Minusta onkin niin, että opiskelijat ovat eräänlainen vähemmistö yhteiskunnassa, jossa ei ole pysyviä jäseniä, eivätkä opiskelijat sen vuoksi omaa varsinaista edustusta.

Minusta on hieman kyseenalaista väittää että opintotuen ongelmia korjaamalla yhteiskunnalle voisi koitua suoranaista taloudellista hyötyä, mutta ainakin järjestelmässä on epäkohtia, jotka tuntuvat epäloogisilta ja epäoikeudenmukaisilta. En silti usko että opintotukien tulorajojen yksiselitteinen poistaminen olisi hyvä ratkaisu, mutta pohjimmiltaan minusta opintotuen kannattaisi olla sidottu lähinnä opintojen etenemiseen, eikä muihin asioihin. Se vaatisi mallia, jossa opintotuki ei olisi opiskelijoiden ensisijainen tulonlähde, vaan toissijainen tulonlähde, joka pyrkisi kattamaan opiskeluihin liittyvät kulut.

Minusta opintotuen tuloraja vaikuttaa ongelmalliselta, ja siitä keskusteleminen on varmaan ihan hyvä asia. :)

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Kiitos Henri monipuolisesta ja analyyttisesta vastauksesta. Kirjoitin tarkoituksella himan provosoivasti ja yksinkertaistavasti. Toki tulorajojen poistamiseen liittyy myös ongelmia, mutta keskustelua olisi hyvä saada aikaan. Nykyinen malli ei ole toimiva!

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Kommentissa #30 Jari-Matti Mäkelä tuo esille tietoja opintotuen ja työtulojen yhteensovittamisesta KELA:n nettisivuilta, ja mielestäni niiden pohjalta ei olisi perustetta ajatella opiskelijoiden olevan ainakaan erityisen huonossa asemassa tulorajojen suhteen. Oikeastaan nyt hieman harmittaa kun en kommenttia kirjoittaessani tarkistanut faktoja, Mäkelän kommentin linkeistä päädyin asioita selvittämään hieman, mutta siitä huolimatta virheellisiä käsityksiä saattoi muodostua ja päätyä kommenttiin.

Esimerkiksi (samaan kommenttiin linkitetyiltä) KELA:n sivuilta selviää, että mikäli vuositulot ylittävät tulorajan korkeintaan 220 eurolla [5], tukea ei peritä takaisin. Tosin 220 euron ylityksen huomioimatta jättäminen lienee suurin piirtein sama kuin hieman korkeampi vuosituloraja.

KELA:n sivuilta selviää myös hankittujen tulojen ja menetetyn opintotuen välinen suhde, yhden opintotukikuukauden voi menettää bruttotulojen kasvaessa ~1300 eurolla[5]. Mikäli esimerkiksi yhdeltä tukikuukaudelta opintotuen suuruus olisi 500 eroa [1][2], niin tulorajan ylittävältä osalta menettää keskimäärin noin ~1 tukieuron ansaittua ~2.60 bruttoeuroa kohti, mikä vaikuttaa mielestäni aika kohtuulliselta. 9kk vuodessa opiskeleva ja vuodessa noin ~12000 bruttoeuroa tuen lisäksi ansaitseva menettäisi noin ~500 euroa tukea, joka olisi noin ̃~4% vuoden palkkatuloista, ja jokaista sen lisäksi ansaittua ~1320 bruttoeuron summaa kohti menettäisi seuraavan ̃~500 euron tuen.

Kääntäen; Mikäli vuodessa ansaitsee ~11500 bruttoeuroa, 9kk vuodessa opiskelevalle opiskelijalle maksetaan palkkatulojen lisäksi ~4500 euroa opintotukea. Summat ovat tosin bruttotuloja[3] ja ilmeisestikin sisältävät esimerkiksi kesätöistä hankitut tulot, mutta eivät sisällä opintojen aloittamista edeltäviä tai opintojen päättymisen jälkeisiä tuloja. Toisaalta opintotuen määrä, ilman opintolainaa, on hyvin pieni.

1 - http://www.kela.fi/documents/10180/1630864/Asumist...

2 - http://www.kela.fi/opintoraha_maara

3 - http://www.kela.fi/opiskelijan-omat-tulot_eri-tulo...

4 - http://www.kela.fi/asioi-verkossa_omat-tulot_vuosi...

5 - http://www.kela.fi/opiskelijan-omat-tulot_tulovalv...

Petteri Nieminen

http://www.kela.fi/vuositilastot_kelan-opintoetuus...

Tossa on tilastoja josta voidaan nähdä hieman kokonaisuutta mistä luvuista ja numeroista puhutaan. Ammatillinen koulutus tässä maassa on edelleen aika pitkä ja suurinosa ketkä kouluja käyneet, niin toteavat että koulutuksen kesto olisi voinut lyhentää keskimääräisesti yhdellä vuodella. Tällä hetkellä kouluttautuminen tässä maassa maksaa paljon ja koulutuksissa on edelleen hiomista. Sellaisilla aloilla, jolla voidaan tehdä konkreettisempaa työtä, pitäisi hyödyntää myös esim.maahantulijoiden kohdalla. Lisäksi pitäisi saada konkreettisempia tuloksia siitä, mikä koulutuksessasi oli hyöydyllistä, kun olet opintosi suorittanut? miltä kursseilta opit eniten ja pystyit hyödyntämään sitä omassa työssäsi? Vai pyrkiikö kaikki koulutukset pelkästään lisävuosilla lisäämään yleissivistystä?

esim. 2-asteen opintoja saatetaan käydä uudelleen ammattikorkeakoulu tasolla, vaikka opiskelija suorittanut kurssin 2-asteella. Miksi meillä on sitten ammattikorkeakoulu ja yliopisto? Noh, mielestäni tässä on enemmän kuin paljon kyseenalaistamista, ensinnäkin miksi monta asiaa pitää tehdä hitaasti ja kaksi tai jopa kolme kertaa? (nämä jättäisin kotiin) Miksi muualla maailmassa esim.ruotsi, voidaan kouluttautua yhdellä vuodella vähemmän?

Petteri Nieminen

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&...

Tuolta voi klikkailla ja neppailla ja tehdä omankin suunnitelman mihin suuntaan pitäisi mennä, mistä ottaa pois, mitä tukea enemmän ja ennen kaikkea pysyviä ratkaisuja =D

Toimituksen poiminnat