Remo Ronkainen Rehellistä puhetta

Nuorisotyöttömyys on tilastoja pienempää

  • Turun tyttöjen talon nuorten työpajassa vuoden 2014 Mahdollisuuksien torilla pohdittiin nuorten työllistymistä. Kepa
    Turun tyttöjen talon nuorten työpajassa vuoden 2014 Mahdollisuuksien torilla pohdittiin nuorten työllistymistä. Kepa

Suomi elää tällä hetkellä vaikeita taloudellisia aikoja. Vienti ei vedä riittävästi, yritykset eivät uskalla investoida, pakotteet vaikeuttavat idänkauppaa ja koko Euroopan unionin talous laahaa. Näiden lisäksi muun muassa Nokian irtisanomiset ja metsäteollisuuden siirtyminen muualle ovat vaikuttaneet negatiivisesti talouteemme ja täten myös työllisyyteen.

Suomessa oli joulukuussa 2014 Tilastokeskuksen mukaan yli 230 000 työtöntä työttömyysasteen ollessa 8,8 %. Nämä ovat isoja lukuja. Mikä on tilanne nuorten kohdalla? Onko nuoria suhteessa enemmän työttömänä?

Tilastojen valossa nuorten työttömyys on Suomessa todella korkeaa verrattuna yleiseen työttömyyteen. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli koko maassa Tilastokeskuksen 2014 tilaston mukaan 23 prosenttia. Luvut ovat hälyttävän korkeita. Todellisuus lukujen takana on kuitenkin erilainen, eikä nuorten työttömyys ole ihan niin dramaattista kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää. Virallista työttömyysastetta laskettaessa henkilö on työtön, mikäli hän kertoo haastattelussa olevansa työtä vailla, etsineensä työtä ja olevansa valmis ottamaan työtä vastaan.

Olennaista nuorten kohdalla on, että työttömäksi luokiteltava henkilö voi olla myös päätoiminen opiskelija. Eli opiskelija lasketaan työttömäksi, jos hän haluaisi töitä, mutta ei ole niitä syystä tai toisesta saanut. 2000-luvulla tehdyissä selvityksissä yli puolet työttömiksi lasketuista nuorista on tosiasiassa ollut opiskelijoita. Suomessa aidosti työttömiä ei-opiskelevia nuoria (15- 24 -vuotiaita) on noin 5 % ikäryhmästä.

On kuitenkin väärin sanoa, ettei nuorisotyöttömyys olisi ongelma Suomessa. Työttömiä nuoria on kymmeniä tuhansia. Se ei vain ole niin iso ongelma, kuin ehkä kuvittelemme varsinkin jos vertaamme tilannettamme muihin Euroopan maihin. Esimerkiksi Espanjassa joka viides nuori on aidosti työtön ja Kreikassa vieläkin useampi. Negatiivisten talousuutisten ja työttömyyden lisääntyessä valtaväestön keskuudessa on positiivista, että nuorten työttömyysjaksot ovat usein huomattavasti lyhyempiä kuin muun väestön.

Ongelmia ei kuitenkaan kannata vähätellä, sillä nuorisotyöttömyys on taloudellisen puolen lisäksi ongelma nuoren hyvinvoinnille. Nuori, joka jää jo varhaisessa vaiheessa työn ja opiskelun ulkopuolelle, on vaarassa syrjäytyä. Suomessa on jo nyt yli 57000 syrjäytynyttä nuorta, eikä luku saisi enää kasvaa yhtään. Siksi on tehtävä kaikki mahdollinen luvun pienentämiseksi. Nuorten työllistämiseksi onkin kehitetty erilaisia ratkaisuja aina nuorisotakuusta oppisopimuskoulutukseen ja työnhakuvalmennukseen. Koulutuksen tarjoaminen on yksi keskeinen tekijä, sillä noin 80 %:lla tästä joukosta ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Nämä ovat oikeanlaisia ratkaisuja, mutta ne eivät yksistään riitä. Isompia ongelmia on nurkan takana, sillä kouluja käyneetkin ovat jäämässä nyt työttömiksi. Kasvava akateeminen työttömyys vaatiikin järeämpiä toimia.

Akateeminen työttömyys ei kosketa vain nuoria, mutta liittyy vahvasti nuorten tulevaisuudenuskoon. Koulujen käymisen merkitys tulee väistämättä laskemaan, jos yliopistosta valmistuu suoraan kortistoon. Toki tilastojen valossa korkeampi koulutus on yhteydessä parempaan työllisyyteen. Tilastot eivät kuitenkaan helpota niitä kymmeniä tuhansia akateemisia työttömiä.

Suomessa tulisikin tehdä isoja koulutuspoliittisia päätöksiä, jossa opiskelijamääriä lisätään niille aloille, joilla on pulaa työntekijöistä, ja vähennetään sieltä, missä on ylitarjontaa. Lisäksi akateemisessa maailmassa tulisi tarjota enemmän valmiuksia yrittäjyyteen ja ylipäätään työnhakuun. Useat korkeakoulut ovat liiaksi irrallaan työelämästä. Omasta kokemuksesta voin sanoa, ettei oma tiedekuntani ole tarjonnut juuri mitään eväitä yrittäjyyteen. Nuoret ovat innovatiivisia, luovia ja haluavat saavuttaa uusia aloja. Ovatko korkeakoulut valmistautuneet muutokseen? Mikäli julkinen sektori pienenee, työpaikkoja on synnyttävä yksityiselle sektorille. Tämän takia koulutuspoliittiset päätökset eivät yksistään riitä, vaan mikäli työttömyys halutaan saada laskuun, tarvitaan myös yrittäjyyttä helpottavia toimenpiteitä.

Suomen tulevaisuus ja nuorten työllistyminen on pitkälti kiinni siitä, onnistummeko me luomaan puitteet, jotka kannustavat kehittämään globaalisti menestyviä tuotteita, teknologioita ja materiaaleja. Tällöin meillä on myös tulevaisuudessa tarvetta eri kouluasteita käyneille työntekijöille.

 

Kirjoitus julkaistu 4.2.2015 Maailmantalouden tekijät-sivustolla

https://www.maailmantaloudentekijat.fi/blogi/remo-ronkainen-nuorisotyott...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tilasto on vain lukuarvo, työttömyys on katastrofi.

Olen samaa mieltä siitä, että tilasto on vain tilasto, eikä siihen pidä tuijottaa liikaa koska on myös paljon nuoria, jotka eivät näy tilastoissa lainkaan.

Osalla ei ole sen enempää tarvetta olla töissä kuin kortistossakaan, koska he elävät perimillään pääomatuloilla. Osa ei jaksa täyttää KELA:n tai TE-keskuksen lappuja ja elää vanhempiensa siivellä, rikollisella elämäntavalla tai muutoin yhteiskunnan ulkopuolella kukin omista tarkoitusperistään.

Löytyy myös kolmas joukko.

Ne nuoret, jotka ovat "töissä" nollasopimuksella. Heidät tilastot lukevat työelämässä oleviksi, mutta ansioidensa puolesta he ovat käytännössä yhtä kuin työttömiä, tai jopa työtöntä huonommassa asemassa.

Toimituksen poiminnat