Remo Ronkainen Rehellistä puhetta

Kylmä talvi ja energiapolitiikka

  • Kylmä talvi ja energiapolitiikka

Narskuva lumi, höyryävä ilma ja punaiset posket viestivät meille siitä, että Suomessa on jälleen kovat pakkaset. Pohjoisessa on jo päästy useampana päivänä yli -20 asteen paremmalle puolelle. Viikon ensimmäisenä päivänä myös etelässä lähenneltiin noita samoja lukemia. Kylmyys saa ainakin minut haikailemaan lämpöä. Lämmön saaminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Riittävän lämmön ja sähkön saamiseen vaikuttaa maassamme tehtävä energiapolitiikka.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomessa tuotetusta sähköstä 36 % katettiin uusiutuvilla energialähteillä. Ydinvoimalla katettiin 33 % ja fossiilisilla polttoaineilla 26 %. Lämmöntuotannosta noin puolet tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Kuitenkin yli puolet lämmöntuotannostamme tulee tällä hetkellä muualta kuin uusiutuvasta energiasta.

Vaikuttaa selvältä, että Suomen on jatkossakin tuotettava osa sähköstä ydinvoiman avulla, mikäli haluamme vähentää ympäristölle haitallisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Valitettavasti vuoden 2013 aikana kivihiilen käyttö kasvoi 38 %. Uusiutuvien energialähteiden avulla emme voi tällä hetkellä mitenkään realistisesti kattaa kokonaan sähkön-ja lämmöntuotantoa. Niiden käyttöä pitää toki lisätä mm. ympäristöystävällisyyden ja työpaikkojen lisäämisen vuoksi, mutta energiapolitiikkaa on tehtävä realismista käsin.

Tämän johdosta ihmettelen syvästi tiettyjen puolueiden kovaa ydinvoima-kritiikkiä. Mikäli ydinvoimasta luovuttaisiin kokonaan, niin miten saisimme riittävästi mm. kylmiin talviin lämpöä ja sähköä? Ehkäpä tuontisähköllä valtioista, jotka tuottavat itse sähköä ydinvoimalla. Todella eettistä. Jos ydinvoima ei sovi ideologisista syistä johtuen, joudumme turvautumaan ympäristölle haitallisiin fossiilisiin polttoaineisiin, mikäli haluamme viettää talvemme lämpimissä rakennuksissa. Kylmien talvien keskellä meitä ei auta toivo siitä, että tulevaisuudessa uusiutuvilla energialähteillä voidaan ehkä kattaa sähkön- ja lämmöntuotanto. Realismista huolimatta Suomen on kokonaisuudessaan myös lisättävä uusiutuvan energian käyttöä sekä energiaomavaraisuutta. Mielestäni näiden energiamuotojen lisääminen ei tarkoita muiden muotojen lopettamista.

Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ja Venäjän valtionyhtiö Rosatomin ydinvoimalahankkeen, joka ei miellyttänyt kaikkia. Vaikka päätös voi olla ulkopoliittisesti ongelmallinen, on syytä muistaa, että päätös vähentää Suomen energiariippuvuutta Venäjästä. Tämä on hyvä asia. Tällä hetkellä Suomessa käytettävästä energiasta tuontienergian osuus on noin 70 %, josta iso osa tulee Venäjältä. Uudella ydinvoimalalla katettaisiin kolmikertaisesti (1200 megawattia) se sähkömäärä, joka nyt tuodaan Venäjältä. Rosatom- päätöstä on toki helppo kritisoida, mutta mikä olisi parempi vaihtoehto riittävän sähköntuotannon takaamiseksi? Olkiluoto 3 ei ole onnistunut kovinkaan hyvin ja vanhojen ydinvoimaloiden tilalle tarvitaan tulevaisuudessa (2030-luvulla) uusia. Myöskään tuontisähkö ei ole taloudellisesti eikä eettisesti kovinkaan kestävä ratkaisu.

Suomen (kylmä) talvi muistuttaa meitä siitä, ettemme voi tehdä päätöksiä vain ideologisista syistä, vaan tarvitsemme eri näkökulmien huomioimista. Uusiutuvan energian käyttöä pitää lisätä Suomessa ja pyrkiä nostamaan se EU:n vaatimalle 38 % tasolle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomen kannattaisi käyttää myös muita ympäristöystävällisiä ja edullisempia energiamuotoja, jotka pystyvät takaamaan riittävän sähkön-ja lämmöntuotannon.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat