Remo Ronkainen Rehellistä puhetta

Näemmekö metsää puilta - työmme ei lopu avioliittolakiin!

Kansalaisaloitetta avioliittolain muutoksesta on hallinnut mediarummutus jo pitkään. Keskustelu on jatkunut viime perjantain eduskunnan täysistunnon äänestyksen jälkeenkin. Osalle äänestystulos oli suuri helpotus, osa koki karvaan pettymyksen. Äänestystulokseen reagoitiin nopeasti eri tahojen toimesta. Arkkipiispan kommentit heti äänestystuloksen jälkeen aiheuttivat eroaallon kirkosta. Kirkon johdon lisäksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehti myös kommentoida asiaa. Hän olisi nimennyt liitot pariliitoiksi. Toinen keskeinen kokoomusvaikuttaja, pääministeri Stubb aiheutti vahvalla kannanotollaan närää puolueensa sisällä ja erityisesti hallituskumppani KD:ssa.

 

Sisäministeri Päivi Räsänen ihmetteli pääministerin erittäin vahvaa vetoomusta kansanedustajien äänestyskäyttäytymisen puolesta ennen suuren salin äänestystä. Mielestämme Räsäsen kritiikki Stubbia kohtaan on ollut täysin aiheellista, onhan pääministeri koko hallituksen johtaja, jonka on nautittava hallituskumppaneiden luottamusta ja luovittava eri mielipiteiden välillä. Tämän kritiikin lisäksi sisäministeri Räsänen on kommentoinut lakialoitetta ja todennut, ettei lain voimaantuleminen ole vielä varmaa. Seuraava eduskunta ja hallitus voivat vielä kumota esityksen, ainakin teoriassa. Räsäsen mukaan kristillisdemokraatit eivät lähde mukaan sellaiseen hallitukseen, joka hyväksyisi avioliittolain muutokset. Sisäministerin kommentit ovat herättäneet kummastusta myös puolueen sisällä. Onko järkevää jo tässä vaiheessa lähtökohtaisesti sulkea puolue ulos käytännössä kaikista mahdollisista hallituskokoonpanoista? KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä taas esitti 1.12.2014 Uuden Suomen blogissaan, että ”arvokkaampi tapa estää lakimuutos on tehdä uusi kansalaisaloite”. 

 

Mielestämme KD:n puoluejohdon kommentit ja esitetyt toimintatavat ovat olleet erikoisia. Ensinnäkin on syytä huomioida se, että kansalaisaloitteen hylkääminen seuraavalla hallituskaudella saattaisi heikentää suomalaisen äänestäjän uskoa demokratiaan. Ainoastaan pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus, jossa mukana olisi ainakin perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, voisivat estää lain voimaantulon enemmistöhallituksena, toisaalta Timo Soini antoi ymmärtää, ettei avioliittolaki ole heille kynnyskysymys hallitukseen menoon. Kansalaisaloite avioliittolaista on nyt saanut eduskunnan enemmistön taakseen.

 

On syytä muistaa, että yhteiskunnassamme odottaa monet jättimäisen isot haasteet, joihin tarvitaan ratkaisuja yhteistyöllä! Mikäli kansan jokseenkin kahtiajakautunut kanta avioliittolakiin halutaan vielä legitimoida, uutta laki-aloitetta tehokkaampaa olisi järjestää asiasta kansanäänestys esimerkiksi seuraavan vaalikauden alussa. Ranskassa joukkoliike perinteisen perhekäsityksen puolesta on muuttanut kansan enemmistön naisen ja miehen välisen avioliiton kannalle. Kristillisdemokratian olemassaolo ei kuitenkaan perustu asioiden loputtomaan vastustamiseen. On hyvä muistaa, että kristillisdemokratia syntyi aikanaan yhteiskunnan kehityksen moottoriksi, vaikka tässä avioliittokysymyksessä KD pitäytyy uskollisesti perhekäsityksessään. Suomessa onkin isoja ongelmia ja kysymyksiä, joihin kristillisdemokratialla on antaa perusteltuja ratkaisuja.

 

Hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tekijä, perhe tarvitsee nyt tukea enemmän kuin koskaan.  Kristillisdemokraatit ovatkin ansiokkaasti keskittyneet perheiden aseman parantamiseen ja tuoneet esille perheitä koskettavia epäkohtia. Esimerkkinä mainittakoon KD:n hallitustyöskentely lapsiperheiden etujen puolustajana, välillä puolue on joutunut taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, esim. lapsilisä- tai kotihoidontuen asioissa.

 

Toiseksi suomalainen yhteiskunta tulee maahanmuuton ja toisaalta sekularisoitumisen myötä kohtaamaan yhä laajemmassa mittakaavassa positiiviseen uskonnonvapauteen liittyvät kysymykset. Jo nyt keskustellaan siitä, saako kouluissa enää pitää aamunavauksia uskontopelon takia. Postmodernissa yhteiskunnassa vaikuttava kristillisdemokraatti voisi tuoda esille, että uskonnon poissulkemisen sijaan rehellisempää olisi päästää välillä myös muita tunnustuskuntia tai uskontoja puhumaan kouluihin.

 

Haluamme uskoa, että Kristillisdemokraateilla on myös tulevaisuudessa halua kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa paremmaksi paikaksi elää meille kaikille, yhdessä hyvä tulee arvoista tinkimättä!

 

Terveisin,

Suomen Kristillisdemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Mikko Kiuttu sekä 1.1.2015 puheenjohtajana aloittava Remo Ronkainen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Alexius Manfelt

Remo hyvä, kirjoitat: "Toiseksi suomalainen yhteiskunta tulee maahanmuuton ja toisaalta sekularisoitumisen myötä kohtaamaan yhä laajemmassa mittakaavassa positiiviseen uskonnonvapauteen liittyvät kysymykset. Jo nyt keskustellaan siitä, saako kouluissa enää pitää aamunavauksia uskontopelon takia."

Tämä on suuri haaste koko järjestelmällemme, sillä esim. koulujen uskonnonopetus tulee lähiaikoina todella kalliiksi kun pitää opettaa useita eri uskontoja ja elämänkatsomusta. Onko kansakunnallamme varaa moiseen uskontojen kirjon opetuksen, vai tyydytäänkö esimerkiksi vain elämänkatsomukseen, vaiko poistetaan koko spektri koulustamme?

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Mielestäni uskontoa ei missään nimessä pidä poistaa kouluista. Se on osa yleissivistystä ja antaa tietotaitoja, joita nuori tarvitsee globaalissa yhteiskunnassa. Myöskään uskontotietoon siirtyminen ei ole perusteltua kuin vasta lukio-iässä. Jos kouluissa siirrytään heti ala-asteelta uskontotietoon ei hyvä pedagoginen periaate "tutusta tuntemattomaan" toteutuisi..
Toiseksi uskonnonopetus ei ole oikeasti kovinkaan iso kuluerä. Mielummin säästetään muualta kuin opetuksesta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos KD on panostanut lapsiperheiden tilanteeseen,niin miksi juuri perjantaina niiden tilannetta heikennettiin lapsilisien osalta?

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Ilman KD:ta leikkaukset olisivat olleet huomattavasti isommat! KD olisi toki voinut lähteä hallituksesta, jolloin leikkaukset olisi toteutettu isompina.. Toiseksi on hyvä muistaa, että valitettavasta leikkauksesta huolimatta pienten ja keskituloisten menetyksiä kompensoidaan muilla keinoilla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Vasemmistosta sitten taas kerrottiin,että he lähtivät hallituksesta,koska eivät voineet hyväksyä kyseisiä leikkauksia.

Mikäli KD olisi myös lähtenyt ja kaatanut hallituksen,niin ehkäpä niitä ei olisi tullut?

Toimituksen poiminnat