Remo Ronkainen Rehellistä puhetta

Akateemiseen työttömyyteen puututtava!

 

Suomessa on viimeisen vuoden aikana puhuttu paljon työttömyydestä. Nuorisotyöttömyyden lisäksi on tuotu esille työpaikkojen katoaminen teollisuuden alalta. Koulutuspaikan tarjoaminen tai uudelleenkoulutus on nähty keinoina saada ihminen takaisin työuralle. Ongelma ei kuitenkaan ole yksin koulutuksen puutteessa, sillä myös koulutetut ovat joutuneet kohtaamaan isoja haasteita työllistymisessä.

Suomessa akateeminen työttömyys on noussut vuoden 2014 aikana. Nyt akateemisia työttömiä on Akavan mukaan yli 40 000. Viime vuodesta lisäystä on 6500. Syyt ovat moninaisia, mutta varsinkin Suomen viennin heikentyminen on aiheuttanut työpaikkojen katoamisen yksityiseltä sektorilta. Tämä on aiheuttanut myös kuntien ja valtion talouden kiristymistä, joka taas on vaikuttanut työllisyyteen julkisella sektorilla. Yrittäjyyden helpottaminen lainsäädännöllisesti (verotus ym.) olisi myös yksi tekijä akateemisen työttömyyden pienentämisessä.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan nämä 40 000 työtöntä aiheuttavat lähes miljardin menetykset valtiolle saamatta jääneinä verotuloina sekä maksettuina työttömyysetuuksina. Lisäksi ilmainen koulutus tuottaa valtiolle kustannuksia. Todelliset kustannukset ovat siis huomattavasti yli miljardi euroa. Ihmisen hyvinvointia ei voi kuitenkaan mitata rahassa. Taloudellisten kustannusten lisäksi työttömyys on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta iso riskitekijä. Syrjäytyneiden nuorten joukko ei saa kasvaa vielä akateemisilla syrjäytyneillä!

Tilanteeseen voidaan kuitenkin puuttua erilaisilla keinoilla. Ensinnäkin talouden tilan kohentuessa myös akateemisten henkilöiden työllisyys paranee. Toiseksi korkeakoulut voisivat jo nyt muokata toimintaansa, jotta vastavalmistuneiden työllistyminen helpottuisi. Tässä muutamia keskeisiä toimia:

1. Koulutuspaikkojen lisääminen aloille, joilta työllistyy tulevaisuudessakin. Heikosti työllistyviltä aloilta olisi syytä leikata koulutuspaikkoja. Nykyinen järjestelmä, jossa yliopistojen rahoitus perustuu opiskelijamääriin, ei kannusta yliopistoja leikkaamaan koulutuspaikkoja työllisyyden tasolle.

2. Työelämään siirtymistä helpotettava erinäisin keinoin. Ensinnäkin kandidaatin tai maisterin tutkintoon tulisi lisätä pakollinen työharjoittelu. Nykyisellään useista tiedekunnista on mahdollista valmistua ilman minkäänlaista työkokemusta. Toiseksi maisterivaiheen opinnot tulisi sitoa entistä vahvemmin yhteistyöhön eri firmojen, järjestöjen, kaupungin ja muiden työnantajien kanssa. Kolmanneksi yliopisto-opintoihin sisällytetään työnhakuun ja oman osaamisen markkinoimiseen liittyviä kursseja. Neljänneksi kaikkien yliopistojen tulee tarjota yrittäjyyteen ja innovaatioihin liittyvää koulutusta. Väittäisin useilla maistereilla olevan osaamista, jolla he voisivat työllistää itse itsensä.

3. Akateemisen koulutuksen saaneille henkilöille tulee tarjota täydennyskoulutusta ja muita tukitoimenpiteitä entistä laajemmin. Tällä hetkellä TE-toimistolla on selviä haasteita auttaa akateemisia työttömiä.

Valtion on yhdessä yliopistojen kanssa puututtava kovemmin kasvavaan akateemiseen työttömyyteen. Maailman  ja työmarkkinoiden muuttuessa on kysyttävä: ovatko myös yliopistot valmiita muuttumaan?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Ehkä näinä päivinä kannattaisi jättää yliopistot sikseen ja mennä vaikka putkimiehen oppiin. Putkiremonttia huutavia taloja on Suomessa enemmän kuin remppareiskat ehtivät hoitaa. Siinä samassa tarvitaan betonimiehiä, tasoittajia, muurareita,rappareita, maalareita, sähkäreitä, laatoittajia ja ties mitä muita. Jopa siivoojia, vaikka heti ei uskoisikaan.

Tämä ei ole mitään vinoilua vaan totinen tosi. Ja katsokaapas minkälaisia tuntihintoja nuo ammattimiehet laskuttavat.

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Vesa, totta!
Suomessa on huutava pula vanhojen talojen putkien kunnostamisesta. Töitä riittäisi. Onko Suomessa markkinoitu liikaa akateemisuutta muiden alemman koulutustasojen kustannuksella?

Toisaalta jos katsoo isossa mittakaavassa, niin Suomi tarvitsee koulutusta ja korkeaa osaamista. Tällöin yliopistokoulutus on tärkeää. Nyt vain se ei vastaa yritysmaailman tarpeisiin eikä koulupaikkoja ole suhteutettu alan työvoimatarpeeseen. Tätä pitäisi muuttaa

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Itse en ole kumpaakaan, en akateeminen enkä käsin tekijä. Suoritin opistoinsinöörin tutkinnon, joka meni sikäli hukkaan, että niitä töitä mihin oli koulutettu en tehnyt päivääkään. Ajauduin heti työuran alussa 60-luvulla atk-hommiin ja niitä jatkoin eläkkeelle saakka. Ensimmäisiä alan pioneereja en siis ole mutta toista aaltoa kuitenkin. Näin tietotekniikan teollistumisen ja arkipäiväistymisen. Nyt yritän enää pysyä sen verran kehityksen mukana kärryilla, että osaisin käyttää nykyisiä laiieita, esimerkisi tätä iPadia.

Timo Tuovinen

Vähennetään aloituspaikkoja!

Käyttäjän remoronkainen kuva
Remo Ronkainen

Aloituspaikkoja voisi vähentää tietyiltä aloilta ja lisätä tietyille aloille. Tilastoja eri alojen työllisyydestä löytyy todella paljon. Tiedekunnat vain haluttomia toimimaan, sillä he menettäisivät rahoitustaan jos opiskelijamäärät pienentyisi.

Toimituksen poiminnat